Informaatioergonomia ja tietoisuustaidot nykytyössä

Digitalisaatio ei ole pelkästään harmiton ilmiö. Digitalisaation lieveilmiöt kuten jatkuva datan kerääminen ja minä-haluan-kaiken-nyt-kulttuuri voivat aiheuttaa myös riippuvuutta. Lisäksi nykytyö on hyvin katkonaista ja täynnä häiriöitä. Vaihdamme tehtävää keskimäärin kolmen minuutin välein ja sovellustakin parin minuutin välein. Sähköpostin tai pikaviestin saapuminen ja viestiin reagoiminen keskeyttää käsillä olevan tehtävän keskimäärin kymmeneksi minuutiksi. Lisäksi se aiheuttaa keskimäärin 15 minuutin ajautumisen käyttämään muita sovelluksia ennen palaamista keskeytyneeseen tehtävään. Tämä puolestaan syö voimavarojamme kohtuuttomasti eikä tällainen työ ruoki pitkäjänteisyyttä tai keskittymistä.

Informaatioergonomia tarkastelee tietotulvan vaikutusta ihmisiin

Nykyaikainen työ on usein riippuvainen ensisijaisesti työntekijän kyvystä hankkia ja omaksua informaatiota, jalostaa sitä sekä välittää sitä eteenpäin. Tällöin myös työn tekemiseen, sen työnkulkuihin, käytäntöihin ja menetelmiin liittyvillä tekijöillä on suuri vaikutus. Tietotyötä tehdään monikanavaisessa ja informaatio(yli)rikkaassa työympäristössä. Informaatioergonomia tarkastelee tietotyön informaatiokuormitusta ja sen vaikutusta meihin ihmisiin. Informaatioergonomiassa on kyse työntekijän kognitiivisten kykyjen ja ympärillä olevan tietomäärän yhteensovittamisesta. Se on myös perinteisen työergonomian erikoisalue.

Mindfulness avuksi stressinhallinnassa

Tietoisuustaitojen eli mindfulnessin länsimainen soveltaminen lähti laajemmin liikkeelle 1970-luvulta, kun Jon Kabat Zinn alkoi ohjata tietoisuustaitoihin perustuvaa stressinhallintaohjelmaa. Mindfulness voi olla avuksi myös informaatioylikuormituksen aiheuttaman stressin lievittämisessä. Se on taito, joka auttaa elämään juuri tässä hetkessä. Mindfulness-taidot voivat lisätä myös empatiaa, luovuutta, keskittymiskykyä ja palautumista.

Mindfulness on huomion kiinnittämistä ilman pyrkimystä tuntea jollain tietyllä tavalla. Tietoisen hyväksyvän läsnäolon myötä stressi tai muu kielteiseksi leimattu tunne otetaan vastaan sellaisenaan ilman, että sitä arvotetaan hyväksi tai pahaksi. Tietoisen läsnäolon harjoittaminen on pohjimmiltaan hyvin yksinkertaista. Se tarkoittaa, että havainnoimme kaikkea aivan tietyllä tavalla: tietoisesti, nykyhetkessä ja hyväksyen ilman arvostelua. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi tietynlaisia hengitysharjoituksia.