Digitaalinen minä
Digitaalisuus, työidentiteetti ja ihmisyys.
- Identiteetti = mitä henkilö on (faktaa)
- Imago = miltä jokin näyttää (identiteetti tulkitaan ulkopuolelta)
- Imago + taloudellinen hyöty = brändi
Keskustelimme näistä teemoista Jukka Ala-Mutkan kanssa , joka on sarjayrittäjä ja tiedemies.
DIGITAALISEN IDENTITEETIN VIISI TASOA
Digitaalinen minuus ja jopa eräänlainen digitaalinen olemassaolo voidaan hahmotella viidellä tasolla:
- Rekisteröinti: tilit on perustettu, mutta niitä ei päivitetä. Lähetetään Twitteriin “Hello world” twiitti.
- Passiivinen: Päivitetään, kun on jotain isoa päivitettävää. Esimerkiksi työpaikkaa vaihtaessa päivitetään Linkedin-profiili. Twitteriä käytetään lähinnä jääkiekon MM-kisojen aikaan.
- Irrallinen (aktiivinen): Digitaalinen persoona on “toisella puolella”, josta voi pitää taukoa ja jokin kanava voidaan lopettaa kokonaan. Toimitaan aktiivisesti, mutta vedetään joko täyttä työroolia tai vain yksityistä roolia eri kanavissa ja suljetuissa ryhmissä. Kesällä pidetään kahden kuukauden somepaasto.
- Digitaalinen minä: Digitaalinen persoona on osa minua ja minusta jää digitaalinen jalanjälki, josta minut oppii tuntemaan ilman, että tapaat minut. Yksityinen ja työpersoona sulautuvat yhteen, mutta kaikki ei näy kaikille. Voit linkittyä Linkedinissä ilman tapaamista paikan päällä.
- Digitaalinen elämä: Eräänlainen “Tosi-digi”, jota voi verrata Tosi-TV:hen. Elämä tallentuu jatkuvasti verkkoon reaaliaikaisesti. Oma elämä on sama kuin digitaalinen elämä.
MITÄ HYÖTYÄ ON DIGITAALISESTA MINÄSTÄ
Olin jo aikaisessa vaiheessa aktiivinen verkossa ja todella innostunut, mutta tuntui, että tämä ei nyt toimi – vielä. Hyppäsin siis heti tasolle kolme, mutta taannuin välillä tasolle kaksi. En päivittänyt aktiivisesti, kun ei ollut aikaa reaalielämän projekteilta eikä näkyviä hyötyjä tuntunut löytyvän heti. Nyt näkee sen, että kirjoitukset ja aktiivisuus poikii yhteydenottoja ja suoraan tilauksia ilman tapaamista. Hyödyt ei näy heti, joten ymmärrän, miksi useat sanovat sitä, että tästä ei ole mitään hyötyä. Tämän eteen täytyy tehdä töitä ja pitää kehittää itseään digitaalista minää varten. Kyse ei ole vain myynnistä ja markkinoinnista vaan uusista ideoista, näkökulmista, näkemyksen muodostamisesta, vuorovaikutustaidoista ja ihmissuhteista. Digitaalinen ihmisyys tarkoittaa kuulumista yhteisöihin, aktiivista osallistumista ja sen kautta on mahdollista nousta luonnollisten rajojen yläpuolelle.
DIGITAALISUUS YHDISTÄÄ TYÖN, HARRASTUKSET JA MUUN VAPAA-AJAN
Reaalielämän puolella on helppo pitää itsestään erillään eri tilanteet. Työ, koti ja harrastukset voidaan eristää ajallisesti ja paikallisesti. Digitaalisesti tämä ei enää onnistu kuin osittain. Urheiluseuralla on Facebook-sivut, lasten koulun ja vapaaehtoisjärjestön tapahtumat dokumentoidaan, kuvia otetaan ja ladataan Instagramiin sekä sinut tägätään niihin. Osa on toki suljettuja ryhmiä, mutta eivät suinkaan kaikki. Digitaalisesti et pysty enää täysin hallitsemaan sitä, mitä sinusta julkaistaan, mutta pystyt kuitenkin hallitsemaan sitä, millaisen kuvan se sinusta antaa. Annatko muiden muodostaa sinun digitaalisen jalanjälkesi vai onko se osa itsensä kehittämistä?
Kuuntele videosta lisää Jukan näkemyksiä henkilöbrändäyksestä ja sukupolvien välisestä kuilusta.
Lue lisää Jukan näkemyksiä teemoista digitaalinen liiketoiminta ja työidentiteetti, uberisaatio & disruptio, ekosysteemit ja ketterä johtaminen hänen omasta blogistaan.
Jukka Ala-Mutka
Sarjayrittäjä ja tiedemies (D.Sc.)